Seuraa jäsenmäärään kehitystä kätevästi nettisivuilta

Lisäsin nettisivujen kysymyksiä ja vastauksia -osioon kaksi kuvaajaa. Toinen näyttää Plasman jäsenmäärän kehittymisen kuukausittain ja toinen jäsenten ikäjakauman.

Tämä on helppo ja havainnollinen tapa antaa jäsenyyttä harkitsevalle pieni käsitys yhdistyksen elinvoimaisuudesta ja siitä, minkälaista porukkaa meidän yhdistyksessämme on.

Eihän tämä tietenkään mikään syväanalyysi ole, mutta onhan tällaisia tilastoja ainakin hauska katsella ;-).

Samat käppyrät ovat tässä alla:

[visualizer id=”517″]

[visualizer id=”603″]

 

Näin vaihdat diabetesyhdistystä

Haluaisitko liittyä Plasmaan, mutta olet jo jonkin toisen diabetesyhdistyksen jäsen?

Sille ei ole mitään estettä, ja diabetesyhdistyksen vaihtaminen onnistuu helposti. Voit hoitaa asian kahdella tavalla:

  1. Eroa vanhasta yhdistyksestä liittyessäsi Plasmaan
  2. Liity Plasmaan mutta jätä myös vanha jäsenyytesi voimaan

Molemmissa tapauksissa säilyt Diabetesliiton jäsenenä.

Vaihtoehto 1: Eroa vanhasta yhdistyksestä liittyessäsi Plasmaan

TäytäDiabetesliiton nettisivuilta löytyvä jäsenyhdistyksen vaihtolomake . Se on aika yksinkertainen; tarvittavia tietoja ovat nimesi ja yhteystietosi, yhdistys josta haluat erota ja yhdistys johon haluat liittyä.

Huom! Jos osoitteesi muuttuu samalla kun vaihdat yhdistystä, ilmoita uusi osoitteesi ja jäsenyhdistyksen vaihto Diabeteliitolle osoitteenmuutoslomakkeella.

Lue myös Diabetesliiton oman ohjeet jäsenyhdistyksen vaihtamiseksi.

Vaihtoehto 2: Liity Plasmaan mutta jätä myös vanha jäsenyytesi voimaan

Käytä normaalia liittymislomaketta.

Voit olla niin monen diabetesyhdistyksen jäsen kuin haluat; maksat vain jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun erikseen, vaikka kaikki kuuluisivatkin diabetesliittoon.

 

Mikä muuttuu, kun liityn Plasmaan ja eroan vanhasta yhdistyksestä?

  • Et saa enää käyttöösi vanhan yhdistyksen jäsenetuja (Diabetesliiton yleiset jäsenedut säilyvät).
  • Et saa enää vanhan yhdistyksesi jäsenkirjeitä.
  • Saat käyttöösi Plasman jäsenedut.

 

Tapaaminen kahden Jannen kanssa

Perjantaina istuin alas Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakan ja järjestöjohtaja Janne Mikkosen kanssa. Juttelimme pitkän tovin Plasmasta, Diabetesliitosta ja kaikesta diabetekseen liittyvästä järjestötoiminnasta yleensä.

Iloisena yllätyksenä kuulin, että Diabetesseura Plasmalla on jo seuraavassa liiton kokouksessa yksi ääni. Kokous pidetään 15.5.2016 Kuopiossa.

Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset – mitä eroa niillä on?

Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten jäsenyys ja niiden jäsenmaksut ovat herättäneet hieman kummastusta viime aikoina. Kaikille ei ole täysin selvää, mitkä Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten roolit diabeetikon näkökulmasta ovat. Ja pakko myöntää – koko kuvio valkeni itsellenikin kunnolla vasta puolisentoista vuotta sitten.

Kirjoitin aiheesta lyhyen artikkelin Sokerivammaisen oppaaseen toissasyksynä. Tässä postauksessa selostan vähän tarkemmin, miten diabeetikon jäsenyys diabetesyhdistyksiin ja Diabetesliittoon muodostuu ja miten jäsenmaksujen keräys käytännössä toimii.

Aivan ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mikä on Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten ero:

Diabetesliitto on valtakunnallinen kattojärjestö, joka muun muassa toimii diabeetikoiden ja heidän läheistensä edunvalvojana ja yhdyssiteenä. Diabetesliitto toimii monipuolisesti melkeinpä kaikessa, mitä diabetekseen liittyy. Yksittäinen henkilö ei voi kuitenkaan liittyä suoraan Diabetesliiton jäseneksi; sen suoria jäseniä ovat vain diabetesyhdistykset.

Diabetesyhdistys puolestaan on pienempi järjestö, joka toimii yleensä jollain tietyllä maantieteellisellä alueella. Nykyään on olemassa myös valtakunnallisia diabetesyhdistyksiä: Nuorten Diabetesyhdistys, Hypokoira ja tietenkin Diabetesseura Plasma (jätän nyt tarkoituksella pois Diabetesliittoon kuuluvat ammatilliset yhdistykset, koska kirjoitan diabeetikoiden näkökulmasta). Jokainen diabetesyhdistys on täysin itsenäinen järjestö; ne päättävät itse omasta toiminnastaan, jäsenistään ja jäsenmaksuistaan.

Järjestäytyminen loi liiton diabetesyhdistysten ympärille

Miksi sitten on olemassa sekä suuri Diabetesliitto että pienempiä diabetesyhdistyksiä? Asia valkenee, kun tutustumme Diabetesliiton historiaan.

Suomen ensimmäinen diabetesyhdistys, Sokeritautisten Yhdistys, perustettiin Helsinkiin vuonna 1948. Alkusysäyksen yhdistyksen perustamiselle antoi insuliinin korkea hinta. Sokeritautisten Yhdistyksen tarkoitus oli parantaa diabeetikoiden sosiaalista asemaa.

Vuoteen 1955 mennessä Suomeen oli perustettu puoli tusinaa diabetesyhdistystä (tai siis sokeritautisten yhdistystä, kuten tuohon aikaan sanottiin). Pian koettiin tarvetta järjestäytyä paremmin, ja Tampereen yhdistys päätti kutsua kaikki sokeritautisten yhdistykset 22.5.1955 valtakunnallisen liiton perustavaan kokoukseen. Syntyi Sokeritautisten Liitto, josta tuli erillisten yhdistysten kattojärjestö. Vuonna 1957 sen nimi muuttui Sokeritautiliitoksi ja vuonna 1975 nykyiseen muotoon Suomen Diabetesliitoksi.

Vuosien varrella diabetesyhdistysten määrä kasvoi, ja käytännössä kaikki niistä ovat liittyneet Diabetesliiton jäseniksi. Nykyään on olemassa 105 paikallisyhdistystä, 3 valtakunnallista yhdistystä ja 4 ammatillista yhdistystä.

Valtakunnalliset yhdistykset ovat muuten uudenaikainen järjestäytymismuoto – kolmesta valtakunnallisesta yhdistyksestä ensimmäinen oli vuonna 2008 perustettu Nuorten Diabetesyhdistys. Paikalliset yhdistykset ovat ymmärrettävästi yleisiä – jos tarkoituksena on tuoda ihmisiä yhteen, onnistuu se hyvin toimimalla jollain tietyllä maantieteellisellä alueella.

Ei suoraa jäsenyyttä Diabetesliittoon

Diabetesliitto poikkeaa tavanomaisista yhdistyksistä siten, että sen jäseneksi ei voi liittyä suoraan yksityishenkilönä, vaan jäsenyys muodostuu aina jonkun Diabetesliiton jäsenyhdistyksen kautta.

Tästä seuraa, että diabeetikko tai hänen läheisensä kuuluu aina ensisijaisesti diabetesyhdistykseen, ja Diabetesliiton jäsenyys tulee ikään kuin kaupan päälle.

Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten roolin voisi diabeetikon (tai hänen läheisensä) näkökulmasta jakaa hieman kärjistäen näin:

  • Diabetesliitto keskittyy edunvalvontaan ja suurien linjojen vetämiseen. Kulissien takana tapahtuu paljon, mutta vain harva asia näkyy suoraan diabeetikoille.
  • Diabetesyhdistykset järjestävät toimintaa ja tukea pienemmässä mittakaavassa suoraan jäsenilleen.

Jokaisella diabetesyhdistyksellä on oma tapansa toimia ja omat kohderyhmänsä:

  • Paikallisyhdistysten kohderyhmää ovat sen toimialueella tai lähistöllä asuvat diabeetikot.
  • Nuorten Diabetesyhdistys tavoittelee 18 – 30 -vuotiaita diabeetikoita.
  • Hypokoira ry edistää hypokoiratoimintaa Suomessa.
  • Diabetesseura Plasma kohdistaa toimintansa tyypin 1 diabeetikoille ympäri Suomen.

Diabetesliiton jäsenyys siis vaatii aina johonkin diabetesyhdistykseen liittymisen. Siksi liittymislomakkeessa pyydetään valitsemaan itselle sopiva diabetesyhdistys. Yhdistystä ei voi jättää valitsematta.

Sekään ei onnistu, että diabeetikko liittyisi johonkin diabetesyhdistykseen liittymättä samalla Diabetesliittoon. Liiton jäsenyys tulee joka tapauksessa yhdistyksen mukana.

Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset ovat siis toisaalta toimintansa puolesta itsenäisiä järjestöjä, mutta niiden jäsenyydet on tiiviisti nidottu toisiinsa.

Sekavuus syntyy siitä, miten järjestöt ovat esillä

Ei ole mikään ihme, jos Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten roolit menevät sekaisin.

Toisaalta diabeetikot liittyvät näkyvimmin Diabetesliittoon:

  • Liittymislomake on Diabetesliiton lomake.
  • Laskut jäsenmaksujen maksamista varten lähettää Diabetesliitto, ja yhdistys on vain mainittu pienellä jäsenkortissa.
  • Diabetes-lehti on Diabetesliiton toimittama.
  • Mediassa diabetekseen liittyvissä edunvalvonta-asioissa on esillä yleensä Diabetesliitto.

Ja niin edelleen. Toisaalta taas ensisijainen jäsenyys on diabetesyhdistys:

  • Yhdistys päättää jäsenmaksun suuruuden.
  • Yhdistys päättää kenet se hyväksyy jäsenekseen.
  • Valtaosa jäsenmaksusta ohjautuu yhdistykselle itselleen.
  • On periaatteessa mahdollista kuulua diabetesyhdistykseen ilman Diabetesliiton jäsenyyttä – jos yhdistys ei ole liiton jäsen – mutta Diabetesliiton jäsenyys vaatii tuekseen aina diabetesyhdistyksen.
  • Yhdistys on helpommin lähestyttävä ja tarjoaa toimintaa suoraan jäsenilleen.

Ehkä Diabetesliiton ja jäsenyhdistysten keskinäistä roolia ei tuoda tarpeeksi hyvin esille – joko yhdistyksen tai liiton kautta. Epäselvyyksiä tuntuu nimittäin riittävän. Yksi tyypillinen valituksen aihe on se, että ”Diabetesliitto ei järjestä mitään mielenkiintoista meilläpäin.” Mutta sepä ei olekaan liiton tehtävä; pitäisi kääntyä paikallisyhdistyksen puoleen tai seurata, järjestävätkö valtakunnalliset yhdistykset mitään tapahtumia omalla paikkakunnalla.

Jäsenmaksumatematiikkaa

Diabetesyhdistys siis päättää itse jäsenmaksunsa suuruuden ja sen, minkälaisia jäseniä se hyväksyy. Tyypillisimmät jäsentyypit ovat normaalijäsen ja kannatusjäsen (kannatusjäsen tuo yhdistykselle rahaa, mutta hänellä ei ole äänivaltaa yhdistyksessä).

Myös Diabetesliitto kerää jäseniltään – siis diabetesyhdistyksiltä – jäsenmaksua. Jäsenmaksu ei ole kiinteä, vaan riippuu yhdistyksen jäsenien lukumäärästä. Tällä tavoin maksusta saadaan sekä reilu että toimiva, koska diabetesyhdistysten jäsenten lukumäärä voi vaihdella muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen.

Eikö Diabetesliiton jäsenmaksu olisi sitten kiinteä, vaikkapa 100 € per yhdistys? No ei voisi: silloin liitto keräisi jäsenmaksuja vuodessa vain hitusen yli 10 000 €. Se olisi Diabetesliiton laajuisessa toiminnassa kuin tippa insuliinia valtameressä.

Entäs jos jäsenmaksu olisi luokkaa 25 000 €, suunnilleen sen verran esimerkiksi Tampereen Diabetesyhdistys tuo liitolle rahaa? Niin… kuinkas moni pienempi yhdistys tuon summan sitten pystyisi maksamaan? Taitaisi jäädä kokonaispotti edelleen aika laihaksi.

Siispä jäsenmäärään perustuva jäsenmaksu on paljon toimivampi vaihtoehto.

Käytännössä jaksumaksujen kerääminen toimii näin:

  • Diabetesyhdistykset ovat ulkoistaneet jäsenrekisterinsä hoidon ja jäsenmaksujen keräyksen Diabetesliitolle.
  • Jokainen jäsenyhdistys ilmoittaa vuoden lopussa seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudet liitolle.
  • Diabetesliitto lähettää tammikuussa laskut jäsenmaksujen maksamista varten. Maksut maksetaan Diabetesliiton tilille.
  • Diabetesliitto vähentää saamistaan maksuista oman osuutensa, 7 € per jäsen, ja tilittää loput diabetesyhdistyksille.

Pientä harmistusta on aiheuttanut se, jos joku diabeetikko kuuluu kahteen (tai useampaan) diabetesyhdistykseen, vaikkapa omaan paikallisyhdistykseen ja Diabetesseura Plasmaan. Sillointavallaan maksaa liiton jäsenmaksun kahdesti: 7 € paikallisyhdistyksen ja 7 € Plasman kautta.

Mutta näin ei oikeastaan kannata ajatella. Jäsen maksaa jäsenmaksun ensisijaisesti yhdistykselle, ei liitolle. Se mitä kuluja liiton jäsenyys diabetesyhdistykselle aiheuttaa, on loppujen lopuksi vain yhdistyksen itsensä asia. Se että Diabetesliitto hoitaa jäsenmaksujen keräystä vain saa asian näyttämään siltä, että liiton osuus maksettaisiin kahdesti.

PS. Tuplalaskutuksesta puheenollen, tätä useaan diabetesyhdistykseen kuulumista ei pidä sekoittaa siihen, kun Diabetesliitto ilmoitti tänä vuonna sattuneesta laskutusvirheestä: osalle jäsenistä oli lähtenyt kaksi identtistä laskua yhdestä jäsenyydestä. Jos olet kahden eri diabetesyhdistyksen jäsen, sinulle kuuluukin tulla kaksi laskua. Voit tarkistaa mille yhdistykselle maksu kuuluu laskun mukana tulleesta jäsenkortista.

Plasmalle slogan?

Suunniteltiin hallituksen kanssa Plasmalle flyer-tyyppistä esitettä, jossa olisi vain logo ja nimi, slogan ja verkkosivuston osoite. Mietittiin sitten, että mikäs meidän slogani voisi olla. Mistä ihmiset voisivat muistaa meidät? Olemme ykköstyyppiläisille tarkoitettu valtakunnallinen yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan edistämään muun muassa jäsentensä keskinäistä vertaistukea, ottamaan kantaa diabetekseen liittyviin asioihin ja varmistamaan, että jäsenemme pystyvät hoitamaan diabetestaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ei kuulosta kauhean sloganmaiselta!

Toistaiseksi toimintamme on vielä pientä, mutta tavoitteenamme on ensi vuonna kehittyä roimasti ja aloittaa aktiivisesti tapahtumien ja aktiviteettien järjestäminen. Facebookin keskusteluryhmän jäsenet ovat organisoineet vakiokahveja Helsinkiin ja onpa mökkiviikonloppuakin mietitty. Plasman tavoitteena on tuoda soppaan ainakin yksi lusikka lisää. Yhdistyksen kautta tapahtumien järjestäminen onnistuu varmasti vähän jäsentyneemmin ja jos saamme ulkopuolista tukea tapahtumien organisointiin, niin osallistumishinnatkin pysyvät kurissa.

Mutta entä se slogan?! Muistuipa mieleen jonkun taannoin Plasmasta käyttämä luonnehdinta, joten siitä se idea sitten lähti. Miltä kuulostaisi?

plasma

Ei vaan slogani on vielä etsinnässä, ehdotuksia otetaan vastaan! Parasta slogania ehdottanut saa hyvän mielen ja loputtoman kiitollisuutemme!

Perjantaiplasma, jakso 1 – Diabetesseura Plasman uusi podcast

Tervetuloa kuuntelemaan kaikkien aikojen ensimmäistä Perjantaiplasma-audiobloggausta! Tässä ensimmäisessä jaksossa puheenjohtaja Mika Haulo ja sihteeri Miika Rautiainen juttelevat Plasman taustoista, sen synnystä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Mukaan mahtuu myös hieman turinaa sosiaalisen median merkityksestä vertaistukikanavana.

Juteltavaa riitti tällä kertaa 25 minuutin ajan.

Voit jättää palautetta tai keskusteluideoita kommentteihin. Olemme aivan ensimmäistä kertaa podcastauksen parissa puuhastelemassa, ja mielenkiinnolla odotamme, millaisen vastaanoton Perjantaiplasma saa!

 

Perjantaiplasma on Diabetesseura Plasman uusi podcast, tai hieman toisin ilmaistuna audiobloggaussarja. Ideana on puhua 15 – 30 minuuttia kerrallaan jostakin yhdistyksen toimintaan tai diabetekseen muuten vaan liittyvästä asiasta. Nimensä mukaisesti Perjantaiplasma ilmestyy perjantaisin – ei ehkä ihan joka viikko, mutta näin alkuun ainakin kerran kuukaudessa.

Plasma hakee Diabetesliiton jäsenyyttä

Diabetesseura Plasma on päättänyt hakea Diabetesliiton jäseneksi. Päätös asiasta tehtiin syyskuun lopulla pidetyssä hallituksen kokouksessa. Sihteerimme toimitti hakemuksen tänään. Jos hakemus hyväksytään, on yhdistyksemme osa Diabetesliittoa ensi vuoden alusta lähtien.

Mitä tämä sitten tarkoittaa yksittäisen jäsenen kannalta, jos hakemus hyväksytään?

No eipä varsinaisesti mitään mullistavaa. Jatkossa jäsenmaksut maksetaan Diabetesliiton lähettämällä laskulla (ja uudet jäsenet liittyvät liiton lomakkeen kautta). Mukaan kuvioihin tulevat Diabetesliiton yleiset jäsenedut. Siinäpä ne mitä näin äkkiseltään tulee mieleen.

Jatkamme ja kehitämme toimintaamme ykköstyypin diabeetikoiden hyväksi kuten ennenkin. Tule sinäkin siis mukaan, sillä apuasi tarvitaan kaikessa mitä teemme :-).

Hallituksen kokouksessa suunniteltiin yhdistyksen tulevaisuutta

Diabetesseura Plasman hallitus istui eilen 2.7. saman pöydän ääreen kokoustamaan. Asialistalla oli hallituksen sisäisten vastuualueiden sopimista, erilaisten projektityökalujen käyttöönottoa ja suunnitelmia Plasman toiminnasta.

Jotta kaikki projektit ja tehtävät pysyisivät hyvin hallussa, tarvitsemme asianmukaiset työvälineet. Mallia ajattelimme ottaa bisnesmaailman puolelta; siellä Trello, Slack, Zapier ja monet muut softat ja verkkopalvelut ovat arkipäivää, ja monet työtavat ovat suoraan sovellettavissa myös voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tarpeisiin.

Kun Plasman omat rutiinit hieman vakiintuvat, kerron uudessa postauksessa minkälaisiin työkaluihin me olemme päätyneet ja miten niitä käytämme.

 

PS. Kesä on lomailun ja rentoutumisen aikaa, mutta ihan täyteen lepoon emme hallituksessa kuitenkaan vetäydy. Paljon hienoja ideoita on jo kypsymässä loppuvuotta varten.

Ryhdy sinäkin yhdistysaktiiviksi

Viime syksynä kävin taloyhtiön kokouksessa. Siinä ei varmaankaan olisi mitään erikoista, ellen olisi asunut kämpässäni jo melkein kymmenen vuotta. Mutta kokoukseen osallistuin vasta ensimmäistä kertaa.

Taloyhtiössämme on 54 asuntoa. Kuitenkin paikalla oli vain kymmenkunta asukasta.

Näin jälkeenpäin ajateltuna on tietysti aika erikoista, että meidänkin tönössämme neljä viidestä luottaa siihen, että kyllä joku muu hoitaa hommat. Kuitenkin jokaisella osakkeenomistajalla on asunnossaan rahaa kiinni kymmeniä tuhansia euroja. Luulisi, että useampia kiinnostaisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten omaa sijoitusta hoidetaan.

Ehkä kyse on mielikuvista. Asunto ajatellaan vain kotina, vaikka taustalla on myös osakeyhtiö – tai tarkemmin sanottuna sen erikoismuoto. Taloyhtiön kokous taas kuulostaa joltain aivan tolkuttoman tylsältä palaverilta, jossa takapuoltaan saa puuduttaa tuntikaupalla ja joutuu vielä johonkin ikävään hommaankin.

Oikeasti tilaisuus kestää korkeintaan tuntiin. Sen jälkeen juodaan pullakahvit. Pöytäkirjantarkastusta vaativampaa tehtävää on uuden kokoustelijan turha pelätä. Siinäkin pitää vain puumerkillään todistaa, että pöytäkirjaan on merkitty mitä kokouksessa puhuttiin.

Olin siis itsekin ollut aivan turhaan ennakkoluuloinen. Samalla tuli jonkinlainen ahaa-elämys. Oma asuntoni on tietysti omaisuuttani, mutta niin ovat myös taloyhtiön yleiset tilat. En vain omista niitä yksin, vaan yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Jos siis hissin ovi repsottaa tai talon kivijalka on töhritty, se ei ole vain jonkun muun ongelma. Rikkinäisten asioiden korjaus maksetaan osittain myös minun pussistani.

Yhdistystoiminnan voidaan ajatella toimivan aika lailla samalla tavalla:

  1. Yhdistykseen liitytään yhteisen aatteen, harrastuksen tai vaikka sairauden perusteella.
  2. Jäsenmaksu maksetaan.
  3. Sitten istutaan odottamaan, että joku järjestää jotain kivaa.

Tähän on tietysti kaikilla täysi oikeus, elleivät yhdistyksen säännöt sitä erikseen kiellä. Onhan taloyhtiöin osakkaidenkin ainoa velvollisuus  suorittaa vastikemaksuja yhtiölle.

Toisaalta asetelma voisi olla vähän erilainen:

  1. Liitytään yhdistykseen.
  2. Maksetaan jäsenmaksu.
  3. Aletaan toimia yhteisen asian hyväksi.

Eivät asiat vahingossa tapahdu. Eikä niiden takana ole yhdistys, vaan aina joku ihminen. Siis joku, joka on päättänyt ottaa ohjat käsiinsä ja kantaa vastuun. Ihmiset ovat yhdistyksen sielu. Ilman ihmisiä yhdistys on vain merkityksetön nimi ja numero yhdistysrekisterissä.

Olen aika saletti siitä, että sinäkin saat parhaan vastineen jäsenmaksulle silloin, kun olet itse viemässä asioita haluamaasi suuntaan.

On olemassa myös eräs tärkeä asia, josta aktiivijäsenten on huolehdittava: yhdistystoiminnan perusajatus ei saisi päästä hämärtymään.

Yhdistykseen kuulutaan aatteen eikä rahallisten etujen takia. Jäsenedut ovat kyllä mukava bonus, mutta jos yhdistyksen tärkein houkutin on 10 % alennus paikalliseen sekatavarapuotiin, ei yhdistys ole kyennyt perustelemaan olemassaoloaan kunnolla.

Asioiden keskipisteenä kuuluisi siis olla yhteinen etu. On aivan normaalia, että sen hyväksi lahjoitetaan omaa aikaa ja energiaa.

Paras tapa edistää yhteisön toimintaa on olla aktiivisesti siinä mukana. Se on loppujen lopuksi perhanan mukavaa puuhaa. Astu esiin, tarjoa apua ja ota vastuuta. Vaikutusmahdollisuutesi ovat suuremmat kuin arvaatkaan.