Lisäsin nettisivujen kysymyksiä ja vastauksia -osioon kaksi kuvaajaa. Toinen näyttää Plasman jäsenmäärän kehittymisen kuukausittain ja toinen jäsenten ikäjakauman.
Tämä on helppo ja havainnollinen tapa antaa jäsenyyttä harkitsevalle pieni käsitys yhdistyksen elinvoimaisuudesta ja siitä, minkälaista porukkaa meidän yhdistyksessämme on.
Eihän tämä tietenkään mikään syväanalyysi ole, mutta onhan tällaisia tilastoja ainakin hauska katsella ;-).
Samat käppyrät ovat tässä alla:
[visualizer id=”517″]
[visualizer id=”603″]
Olisiko mahdollista ja/tai järkevää lisätä seurantaan myös diabeteksen kesto vuosissa.
Itselläni tuli 40 sairausvuotta äskettäin täyteen.
Ensimmäinen 10 vuotta sujui varsin hyvin. Tasapaino säilyi pienellä vaivalla.
Toinen 10 vuotta vaati jo enemmän toimenpiteitä. Siirryin silloin lääkäreille tuntemattomaan ”monipistoshoitoon” sen aikaisilla pitkävaikutteisilla insuliineilla.
Kolmas 10 vuotta oli siirtymää pikainsuliineihin ja kaikki näytti vielä paremmalta.
Neljäs vuosikymmen onkin sitten ollut vaikeanpaa. Näyttäisi, että nykyiset, sinänsä hyvät insuliinit ja/tai keho jollakin tavalla ”kyllästyvät” toisiinsa, ja insuliinien teho heittelee. Itsekin vaihdoin pitkävaikutteisen. Olin jo kokeillut Lantuksen heti sen tultua markkinoille hyvällä menestyksellä. Sitten kuitenkin siirryin Levemiriin joka toimi hyvin lähes kymmenen vuotta.
Mutta nyt epäilen, että sen teho on hiipumassa. Pikainsuliini Novorapid vaihdoin
Apidraan n. 4 vuotta sitten ja se tuntuu toimivan.
Johtuuko kyllästymisilmiö sairauden kestosta vai ovatko tämän päivän insuliinit jollakin tavalla lyhytikäisempiä vaikutuksiltaan?
Minulla seuraukset näkyvät jatkuvina, suurina vaihteluina sokeriarvoissa ja painokin on noussut 5-10 ylimääräistä kiloa. Johtunee sokerivaihtelun aiheuttamista lisä-/liikainsuliinista….
Mutta ´jos keräätte sairausvuosia tilastoonne, antaisi se ehkä pohjaa jollekin tutkijalle käydä läpi tämäkin näkökulma 1-tyypin diabetes hoidon kehittämisessä.
Nythän kaikki pyritään potilaat ehkä liikaakin saamaan samaan hoitomuottiin.
Tietoa sairastumisvuodesta meillä on vähemmän kattavasti kuin syntymäaikoja. Voisihan sekin toki olla ihan hauska tilasto. Näiden kuvaajien päivittäminen vaatii kuitenkin vähän käsityötä – luvut eivät automaattisesti jäsenrekisteristä päivity – joten käytännön syistä täytynee pitää tilastot meidän osalta yksinkertaisina.
Mutta tokihan me koitetaan edistää ykköstyypin diabeteksen hoitokäytäntöjä sen mukaan miten vain voidaan. Se on yksi Plasman pitkän aikavälin tavoitteista.
Tutkimuksia varten kannattaa toki hyödyntää jäsenrekisteriä ihan koko Diabetesliiton laajuisesti. Ja mitä luultavimmin tutkijat ovat kyllä suoraan liittoon yhteydessä.