Moni tyypin 1 diabetesta kauan sairastanut on kuullut useasti, että parantava hoitomuoto tullaan löytämään “viiden vuoden sisällä”. Odotukset eivät ole vielä täyttyneet, mutta tutkimus etenee. Kliinisissä tutkimuksissa Kiinassa ja Yhdysvalloissa on nyt saatu lupaavia tuloksia uudesta kantasolupohjaisesta hoidosta. Helsingin Sanomat 5.6.2025 haastatteli emeritusprofessori Timo Otonkoskea uusista tutkimustuloksista.
Solusiirteitä kantasoluista
Kliiniset tutkimukset ovat tutkimuksia, joissa laboratorio-oloissa kehitettyjen uusien hoitomuotojen tehoa ja turvallisuutta testataan vapaaehtoisilla tutkimuspotilailla.
Uutta nyt kliinisiin tutkimuksiin edenneissä diabetestutkimuksissa on se, että solusiirteitä, joita aiemmin on saatu elinluovutusten kautta vain hyvin pienelle potilasmäärälle, pystytään nyt kasvattamaan laboratorioissa suuria määriä.
Beetasoluja on tutkimuksissa tuotettu sekä solupankin kantasoluista, että diabeetikon omista kantasoluista. Haasteina ovat hyljinnänestolääkityksen tarve, kun beetasoluja tuotetaan solupankin kantasoluista, ja toisaalta hinta, mikäli soluja kasvatetaan jokaiselle hoitoa saavalle erikseen hänen omista soluistaan. Helsingin Sanomien haastattelema emeritusprofessori Timo Otonkoski pitää järkevämpänä kehittää siirrettävät beetasolut solupankeista saatavista kantasoluista, jotta hoidon hinta saadaan pidettyä kurissa.
Solusiirteet suojaan autoimmuunireaktiolta
Solusiirteiden kasvattamisen lisäksi tutkimuksessa etsitään keinoja suojata uudelleen käyntiin saatu insuliinituotanto uudelta autoimmuunireaktiolta. Nyt kehitetään menetelmiä, joilla beetasolut voidaan geneettisesti muokata näkymättömiksi immuunijärjestelmälle, tai koteloida ne immuunijärjestelmältä suojaan.
Tutkimuksista toivoa tyypin 1 diabeetikoille Suomessa?
Kyseessä ovat vielä varhaisen vaiheen tutkimukset, joten matkaa laajasti käytössä olevaksi hoitomuodoksi on. Jäämme kiinnostuneena seuraamaan tutkimuksen lupaavia kehitysaskelia ja pidemmän aikavälin raportteja hoidon vaikutuksista.
Pohjoismaista Uppsalan yliopiston first-in-human -tutkimuksessa testataan parhaillaan tapoja muokata elinluovutuksen kautta saatuja beetasoluja niin, että siirteen saanut ei tarvitse hyljinnänestolääkitystä. Tutkimuspotilaat saivat siirteet joulukuussa ja tulokset ovat lupaavia näiden ensimmäisten kuukausien ajalta.
Suomessa asuvien diabeetikoiden kannalta olisi tärkeää, että kliinisiä tutkimuksia ryhdyttäisiin toteuttamaan myös meillä, että tutkimuspotilaiksi soveltuvilla vapaaehtoisilla olisi mahdollisuus olla mukana kehitysaskelissa ja ehkä jopa saada parantava hoito etulinjassa.
Lähteet:
Uusi hoitomuoto parantaa diabeteksen, Helsingin Sanomat 5.6.2025
Lue lisää ja katso video Uppsalan tutkimusprojektista https://www.uu.se/en/news/2025/2025-04-07-major-advances-in-the-treatment-of-type-1-diabetes