Avoin vastineeni Kansanradioon soittaneelle kukkahattutädille

YLEn kansanradioon* soitteli eilen sunnuntaina (24.1.2016) ”vanha hoitajaihminen”, joka oli kovasti pahoittanut mielensä siitä, että yhteiskunta kustantaa diabeetikoiden tarvitsemat insuliinit ja hoitovälineet. Hänen mielestään diabeetikoiden pitäisi ottaa enemmän vastuuta hoidostaan ja kuormittaa vähemmän veronmaksajien kukkaroita. Ratkaisuksi hän tarjoaa mm. huomion kiinnittämistä ruokavalioon ja liikunnan lisäämiseen.

Soittajan avautumista kuunnellessa minulle jäi mielikuva, että hänen valituksensa kohdistuu lähinnä kakkostyypin diabeetikoihin. Päätin nyt kuitenkin kirjoittaa vastineen, koska ruikutus täytti niin hyvin tyypillisen mielensäpahoittaja-kukkahattutädin tunnusmerkit. Tuollainen valittaminen on äärimmäisen vastenmielistä, ja särähtää hermoon yli diabetestyyppien rajojen niin paljon, että en voi jättää asiaa huomiotta.

Olen toki soittajan kanssa samaa mieltä siitä, että vastuun ottaminen oman terveyden hoidosta, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat ihan kaikille sopivia hyveitä. Mutta monessa muussa asiassa ”kukkis” oli todella pahasti pihalla.

”Miksi ihmeessä yhteiskunta, eli me muut veronmaksajat, joudumme kustantamaan (verovaroin) kalliit verensokerimittarin liuskat, neulat ja valtaosan lääkkeiden hinnasta?”, kysyi hän.

Noh, katsos kun verotus ja yhteiskunta toimii juuri näin: kansalaisilta kerätään veroja, ja verovaroilla sitten pidetään systeemi toiminnassa, terveydenhuolto mukaanlukien. Ettei vain olisi soittajalta unohtunut tämä yksinkertainen julkisen talouden toimintaperiaate?

Yksittäinen henkilö ei siis voi vaatia, miten juuri hänen osuutensa rahoista käytetään. Jos suuret linjat eivät miellytä, tervemenoa mukaan politiikkaan. Siitä se muutos lähtee.

(Huomasitteko muuten, kuinka ovelasti hän määritteli yhteiskunnaksi ”me muut veronmaksajat”? Eivätkö diabeetikot hänen mielestään ole osa yhteiskuntaa?)

Muistuttaisin toki, että jos joku yrittää kiristää diabetekseen hoitoon käytettävää budjettia, iskee vastapalloon äkkiä muutama kymmenen- tai satatuhatta diabeetikkoa. Esimerkiksi Diabetesseura Plasman syntyyn vaikutti yhtenä asiana se, että meidän diabeetikoiden mielestä hoitovälineistä pihistellään aivan liikaa. Eikä Diabetesliittokaan mitä tahansa säästöjä purematta niele, kuten nähtiin tänä vuonna voimaan astuneessa Kela-korvausten alkuomavastuun nousussa.

Hoitovälineisiin tulisi siis panostaa enemmän, sillä niissä säästäminen on lyhytnäköistä toimintaa. Jos diabeetikoille ei anneta mahdollisimman hyviä edellytyksiä hoitaa sairauttaan ja he saavat huonon hoitotasapainon seurauksena liitännäissairauksia, niiden hoitaminen se vasta kalliiksi tuleekin.

Kannattaa muistaa, että kaikista diabeteksen hoidon kustannuksista hoitovälineiden osuus on vain muutaman prosentin luokkaa.

Mielensäpahoittajamme oli puhelussaan myös sitä mieltä, että ennen wanhaan pärjättiin aivan hyvin pelkällä pitkävaikutteisella insuliinilla. Tällainen väite on täysin järjetön. On ihan yleisesti tunnettu fakta, että modernit hoitomenetelmät ovat parantaneet sekä sekä diabeetikoiden elämänlaatua että heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.

On vaikea kuvitella, mitä sellaisen ihmisen päässä liikkuu, jonka mielestä hoidomenetelmien kehittymisellä ei ole ollut pääosin positiivista vaikutusta.

Nykyakaisia insuliineja, verensokerimittareita ja muita hoitovälineitä ei ole kehitetty sen takia, että diabeetikko voisi ”syödä ja juoda miten sattuu”, kuten soittaja antaa ymmärtää. Niiden tehtävä on tehdä diabeetikon elämästä entistäkin joustavampaa ja vähentää sairauden tuomaa henkistä ja fyysistä kuormitusta. Terveellinen ruokavalio ja terveet elämäntavat ovat myös edelleen tärkeä osa diabeetikon hoitosuunnitelmaa.

Miksiköhän muuten juuri diabeetikoiden hoitovälineet kiinnittivät hoitsun huomion? Eiväthän ne ole läheskään ainoita asioita, mitä verovaroin kustannetaan.

Sikäli on muuten yleensäkin erikoista, että ”vanha hoitajaihminen” on vetänyt herneen nokkaansa verovarojen käytöstä. Jos hän viittasi vanhuudella ikäänsä, eikö hän viimeistään kohta ole itsekin kuluttamassa tuota yhteistä pottia eläkkeen muodossa? Osa eläkkeistä nimittäin kustannetaan verovaroin.

Pitäisikö minun nyt ärsyyntyä siitä, että tuolla tavoin annetaan ihmisille rahaa ilmaiseksi?

Soittajan sanoja lainaten:

Eikö vanhan hoitajaihmisen nyt pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta taloudestaan? Se itse säästää rahaa joka sitä aikoo vanhoilla päivillään käyttää, eikö näin ole?

 

* kuuntele kohdasta 06:50 eteenpäin