Palvelut diabeetikoille Archives | Diabetesseura T1D ry

Diabeteslääkärit ja -hoitajat eivät saa lähettää diabeetikoille hoitoa koskevaa arkaluontoista tietoa sähköpostitse. Eivät edes silloin, kun diabeetikko itse sitä pyytää. On kuulemma tietoturvaongelma.

Paperikirjeessä, joka kulkee ties kuinka monen käden kautta ja jonka tieto on täysin suojaamatonta, ei nähdä mitään ongelmaa.

Jos soitan diabeteslääkärin vastaanotolle, tunnistetaan minut yksinkertaisesti kysymällä henkilötunnus. Sen alkuosa on syntymäpäiväni, eli käytännössä julkista tietoa. ”Salaisuus” kutistuu väliviivan jälkeiseen neljään merkkiin. Nekin saattavat olla helposti urkittavissa, koska ihmiset eivät miellä henkilötunnusta salasanojen kaltaiseksi tiedoksi.

Eihän tässä ole mitään järkeä! Sähköisiä potilastietojärjestelmiä syynätään vainoharhaisella tarkkuudella, vaikka oikeat riskit ovat nimenomaan perinteisissä systeemeissä.

Suomen Yrittäjät varoittaa jäseniään joka vuosi valelaskuista. Niissä aitojen laskujen näköisiksi muotoilluilla kirjeillä yritetään huijata yrittäjät maksamaan olemattomista tavaroista tai palveluista.

Paperikirjeiden tietoturvaongelmaa kuvaa uutinen, jossa kerrottiin, kuinka Helsingin Lauttasaaressa oli jätetty satojen ihmisten postit lojumaan kadunvarteen. Ja tänään tietokirjailija Petteri Järvinen twiittasi kuvakaappauksen Hesarin mielipidepalstalta:

Ehkä luottamukselliset tiedot kannattaa lähettää mieluummin sähköpostilla? #tietoturva #posti @hsfi pic.twitter.com/Cf0slyJpkB

— Petteri Järvinen (@petterij) October 15, 2016

Tämä on myös itselleni tuttua. Vuosia sitten, vielä maalla asuessani, meillä oli toisinaan aika höveli postinjakaja. Meille tuli usein postia, joka olisi kuulunut kärrätä toiselle puolen kylää. Mutta kun vastaanottajan etunimi oli sama kuin yhdellä meidän taloudessa. Kaupunkiin muutettuani olen joutunut muutamaan kertaan uudelleenjakamaan omiin kirjeisiini liimautunutta naapureiden postia.

Tietysti sähköpostissakin on tietoturvaongelmansa. Voin esimerkiksi lähettää kenelle tahansa sähköpostia ja väittää olevani vaikka tasavallan presidentti. Peruskäyttäjälle näkyy vain lähettäjän todellinen tai tekaistu nimi; vaatii hieman teknistä taitoa selvittää, mistä viesti tarkalleen on tullut. Tuoreimmassa kusetusyrityksessä huijarit käyttävät sekä puhelinta ja sähköpostia samanaikaisesti.

Mutta jos puhelun aikana tunnistautumiseksi riittää henkilötunnuksen kertominen, miksei samaa voisi käyttää sähköpostissakin? Tai jos ihan oikeasti halutaan tietoturvaa, miksei käytettäisi yleisesti tunnettua PGP-salausta?

Potilastietojen lähettäminen paperikirjeenä on hidasta ja epäekologista. Ja tietoturvan näkökulmasta se on huonoin mahdollinen vaihtoehto.

Diabeetikoille tutuinta kuntoutusta on KELAn järjestämä lääkinnällinen kuntoutus, eli Diabetesliiton ja muiden toimijoiden järjestämät kurssit. Niiden tavoitteena on omahoitoon panostaminen, osaamisen ja voimavarojen lisääminen.

Jos diabeetikon työkyky alenee vian, sairauden tai vamman vuoksi, voi hän hyötyä myös ammatillisesta kuntoutuksesta, jota tässä tekstissä esittelee Diabetesseura Plasman jäsen ja kuntoutusorganisaatio Verven ammatillinen kuntoutusohjaaja Saara Haapala.

Mitä on ammatillinen kuntoutus?

Ammatillinen kuntoutus on osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Se kohdistuu henkilöihin, joilla on riski ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen tai jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle työkyvyn alenemisen vuoksi.

Ammatillisen kuntoutuksen kustantajia ovat työeläkeyhtiöt, KELA, tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä ja työhallinto. Sen toimet ovat lakisääteisiä, ja palvelun maksaja määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan. Näistä lisätietoa saa ottamalla yhteyttä työeläkeyhtiöönsä tai KELAan.

Ammatillisessa kuntoutuksessa työskentelyn keskiössä on diabeetikolle soveltuvan työnkuvan etsiminen. Tavoitteena on kuntouttaa diabeetikko jälleen työkykyiseksi. Kuntoutus tarkoittaa tässä tapauksessa neuvontaa, ohjausta, työkokeilua ja uudelleenkouluttautumista.

Diabeetikolla työkyvyn rajoitteet voivat olla moninaisia. Ne voivat liittyä suoraan diabetekseen, sen liitännäissairauksiin tai diabeteksen rinnalla sairastettuun toiseen sairauteen. Tietyt työn ominaisuudet voivat määrittää sen, onko työ kuntoutettavalle diabeetikolle sopivaa vai ei. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi

vuorotyö/säännöllinen päivätyö
työskentely ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden kanssa
työn fyysinen kuormitus
työskentely-ympäristön puhtaus/likaisuus

Miten ammatilliseen kuntoutukseen pääsee?

Aloite ammatilliseen kuntoutukseen voi tulla esimerkiksi diabeetikolta itseltään, työterveyshuollosta, muulta hoitotaholta, KELAsta tai esimieheltä.

Kuntoutukseen hakeutuessaan diabeetikko tarvitsee lääkärin b-todistuksen. Tämän lisäksi hän täyttää hakemuksen ammatillisesta kuntoutuksesta KELAn tai työeläkeyhtiönsä kautta. Palveluntuottaja auttaa tarvittaessa uuden ammatillisen suunnan valinnassa.

Työskentelen Vervessä ammatillisena kuntoutusohjaajana. Työssäni ohjaan asiakkaita juuri näiden ammatillisen suunnitelmien laatimisessa. Työ alkaa usein ammatinvalinnanohjauksella, jossa kartoitetaan kuntoutettavan osaaminen, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Samalla otetaan huomioon kuntoutettavan työkyvyn rajoitteet.

Takaisin työelämään

Kun ohjauksessa löydetään mielekkään oloinen uusi ammatti tai ala, voi uuden työn sopivuutta lähteä kokeilemaan työkokeilussa. Työkokeilusta voi seurata suora työllistyminen, työnhakuun lähtö tai vaikka koulutukseen hakeutuminen, jos uusi suunta sitä edellyttää.

Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuminen on helppoa, mutta itse kuntoutus tarvitsee tuekseen kuntoutettavan oman motivaation työelämässä pysymiseen. Sormia napsauttamalla ratkaisut eivät siis synny, mutta oma kokemukseni on se, että kuntoutusohjelman avulla on hyvät mahdollisuudet päästä takaisin työelämään.

Myös työssä käyvä pääsee kuntoutukseen

Ammatilliseen kuntoutukseen voi päästä riippumatta siitä, onko työssäkäyvä, työtön työnhakija, sairauslomalle tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä (eli kuntoutustuella). Myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi hakeutua ammatillisen kuntoutuksen palveluihin.

Kuntoutuksen tavoitteet ovat osin kansantaloudellisia, osin yksilön henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyviä. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä olleet työurien pidentämistavoitteet liittyvät tähän oleellisesti.

Tavoite on, että kun ihminen menettää työkykynsä aiempaan ammattiinsa, löydettäisiin hänelle uusi terveydellisesti soveltuva ammatti. Sen lisäksi että varhaiset työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset ovat erittäin kalliita yhteiskunnalle, on työllä suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä asema oman identiteetin, elämänlaadun ja osallisuuden rakentajana.