Diabeetikoille tutuinta kuntoutusta on KELAn järjestämä lääkinnällinen kuntoutus, eli Diabetesliiton ja muiden toimijoiden järjestämät kurssit. Niiden tavoitteena on omahoitoon panostaminen, osaamisen ja voimavarojen lisääminen.
Jos diabeetikon työkyky alenee vian, sairauden tai vamman vuoksi, voi hän hyötyä myös ammatillisesta kuntoutuksesta, jota tässä tekstissä esittelee Diabetesseura Plasman jäsen ja kuntoutusorganisaatio Verven ammatillinen kuntoutusohjaaja Saara Haapala.
Mitä on ammatillinen kuntoutus?
Ammatillinen kuntoutus on osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Se kohdistuu henkilöihin, joilla on riski ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen tai jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle työkyvyn alenemisen vuoksi.
Ammatillisen kuntoutuksen kustantajia ovat työeläkeyhtiöt, KELA, tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä ja työhallinto. Sen toimet ovat lakisääteisiä, ja palvelun maksaja määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan. Näistä lisätietoa saa ottamalla yhteyttä työeläkeyhtiöönsä tai KELAan.
Ammatillisessa kuntoutuksessa työskentelyn keskiössä on diabeetikolle soveltuvan työnkuvan etsiminen. Tavoitteena on kuntouttaa diabeetikko jälleen työkykyiseksi. Kuntoutus tarkoittaa tässä tapauksessa neuvontaa, ohjausta, työkokeilua ja uudelleenkouluttautumista.
Diabeetikolla työkyvyn rajoitteet voivat olla moninaisia. Ne voivat liittyä suoraan diabetekseen, sen liitännäissairauksiin tai diabeteksen rinnalla sairastettuun toiseen sairauteen. Tietyt työn ominaisuudet voivat määrittää sen, onko työ kuntoutettavalle diabeetikolle sopivaa vai ei. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi
- vuorotyö/säännöllinen päivätyö
- työskentely ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden kanssa
- työn fyysinen kuormitus
- työskentely-ympäristön puhtaus/likaisuus
Miten ammatilliseen kuntoutukseen pääsee?
Aloite ammatilliseen kuntoutukseen voi tulla esimerkiksi diabeetikolta itseltään, työterveyshuollosta, muulta hoitotaholta, KELAsta tai esimieheltä.
Kuntoutukseen hakeutuessaan diabeetikko tarvitsee lääkärin b-todistuksen. Tämän lisäksi hän täyttää hakemuksen ammatillisesta kuntoutuksesta KELAn tai työeläkeyhtiönsä kautta. Palveluntuottaja auttaa tarvittaessa uuden ammatillisen suunnan valinnassa.
Työskentelen Vervessä ammatillisena kuntoutusohjaajana. Työssäni ohjaan asiakkaita juuri näiden ammatillisen suunnitelmien laatimisessa. Työ alkaa usein ammatinvalinnanohjauksella, jossa kartoitetaan kuntoutettavan osaaminen, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Samalla otetaan huomioon kuntoutettavan työkyvyn rajoitteet.
Takaisin työelämään
Kun ohjauksessa löydetään mielekkään oloinen uusi ammatti tai ala, voi uuden työn sopivuutta lähteä kokeilemaan työkokeilussa. Työkokeilusta voi seurata suora työllistyminen, työnhakuun lähtö tai vaikka koulutukseen hakeutuminen, jos uusi suunta sitä edellyttää.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuminen on helppoa, mutta itse kuntoutus tarvitsee tuekseen kuntoutettavan oman motivaation työelämässä pysymiseen. Sormia napsauttamalla ratkaisut eivät siis synny, mutta oma kokemukseni on se, että kuntoutusohjelman avulla on hyvät mahdollisuudet päästä takaisin työelämään.
Myös työssä käyvä pääsee kuntoutukseen
Ammatilliseen kuntoutukseen voi päästä riippumatta siitä, onko työssäkäyvä, työtön työnhakija, sairauslomalle tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä (eli kuntoutustuella). Myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi hakeutua ammatillisen kuntoutuksen palveluihin.
Kuntoutuksen tavoitteet ovat osin kansantaloudellisia, osin yksilön henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyviä. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä olleet työurien pidentämistavoitteet liittyvät tähän oleellisesti.
Tavoite on, että kun ihminen menettää työkykynsä aiempaan ammattiinsa, löydettäisiin hänelle uusi terveydellisesti soveltuva ammatti. Sen lisäksi että varhaiset työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset ovat erittäin kalliita yhteiskunnalle, on työllä suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä asema oman identiteetin, elämänlaadun ja osallisuuden rakentajana.
